...palkansaajajärjestöjen yhteistyö ja yhteistyöillalliset.
Näitä illallisia vietetään muutaman kerran vuodessa lämpimässä ja veljellisessä hengessä ja isännöimme tapaamisiamme vuorotellen.
Antti oli kutsunut meidät omalla vuorollaan kokoon erääseen helsinkiläiseen ravintolaan. Hyvän isännän tavoistaan poiketen Antti oli kuitenkin tapaamisestamme myöhässä. Odotimme muut jo pöytään istuutuneena, missä kummassa Lindtman nyt viipyy.
Jonkin ajan kuluttua Antti soitti. Hän ei puhunut puhelimessa rentoon, rempseään tapaansa, vaan oli harvinaisen nöyrää poikaa. Tajusin, mistä tämä kummallisen vaatimaton puhetapa kumpusi, kun Antti sanoi luurin toisessa päässä: "Voitko tulla tähän pihalle. Oon taksissa, eikä mulla oo rahaa."
Antti-polo väitti taksin takapenkiltä, että maksukortti oli jäänyt kotiin. Oli syynä mikä tahansa :) pelastin tietysti kollegani pinteestä ja nautin yhdessä muiden illastajien kanssa täysin siemauksin Antille vähän nolosta tilanteesta.
Mutta hei - eihän me nyt Anttia pulaan jätetty, kun eihän Anttikaan koskaan meitä!
- kollega -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti