Minä olin pienenä aika villi ja Antti taas melko rauhallinen. Kun leikimme pihalla, otin Ultra Bra -maiseen tyyliin asenteen "minä suojelen sinua kaikelta" pikkuveljeä kohtaan. Sen saivat tuta kaikki ja varsinkin pojat hiekkalaatikolla, jotka uskalsivat Anttia kiusata.
Ja vaikka muut ei saaneet Anttia kiusata, minä kyllä kiusasin.
Jostain syystä matontamppausteline on ollut monesti apuna.
Yllytin Anttia kokeilemaan saisiko työnnettyä päänsä sen väliin, ja saihan se. Muttei enää saanutkaan sitä päätä pois. Tai talvella pyysin maistamaan, kuinkakohan hyvältä se telineen rauta maistui.
Maistui se, niin hyvältä, että piti kutsua äiti kuuman veden kanssa apuun.
Kaikilla lapsilla on suosikkilelu, jolla leikkii.
Meillä leikittiin pienenä niin, että minä leikin autoilla ja Antti nukeilla. Ja koska Antin nuket oli paljon hienompia kuin minun autot, päätin aina välillä, että nuket tarvitsevat koristelua.
Ja Antilta pääsi itku.
Sisarukset kuin ilvekset, vai miten se meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti