perjantai 10. joulukuuta 2010

Puhelinlangat laulaa

Olin ensimmäistä päivää PAMin nuorisosihteerinä. Uuteen työpaikkaan ja varsinkin ammattiliittoon töihintulo jännitti. Ja heti aamulla soi uusi työpuhelin.

Puhelimessa hyvin vakuuttava mieshenkilö kysyi minulta mielipidettä juuri julkaistuun tutkimukseen, jossa PAMin nuoret olivat olleet mukana. En ollut ikinä edes kuullut moisesta tutkimuksesta. Takeltelin vastaukseni kanssa ja yritin epätoivoisesti löytää jotain apuja. Mies alkoi langan toisessa päässä hiiltyä ja lähes uhkailla. Minä taas puolestani mietin pääni puhki, miten pääsen tilanteesta kuivin jaloin rannalle, kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen työpäiväni ja hetikö piti tulla tämmöinen kinkkinen tilanne...

Kun siinä olin aikani änkytellyt, mies yskäisi tutun oloisesti. Siinä vaiheessa tajusin, että langan toisessa päässä olikin Antti, joka SAK:n nuorisosihteerin ominaisuudessa oli päättänyt toivottaa minut tervetulleeksi uuteen työhön viilaamalla linssiin oikein olan takaa...

Mä taisin suuttua ja lyödä loppujen lopuksi Antille luurin korvaan. Kun hetken aikaa olin vetänyt henkeä, aloin jo itsekin nauraa tapahtuneelle.

Monta kertaa olen miettinyt, miten tämän vielä Antille kostan ja annan takaisin samalla mitalla.

Joskus vielä kun hän vähiten odottaa, puhelin saattaa soida...

- työkaveri torin laidalta -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti